sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Päiväkoti vai muu hoitoratkaisu?

Olen miettinyt palaavani töihin alkuvuodesta, ja se tarkoittaa myös sitä, että Abu tarvitsee jonkinlaisen hoitopaikan. Ennen lapsen saamista oletin, että kaikki (kunnalliset) päiväkodit ovat ihan ok ja yhtä hyviä. Olin naiivi ja luulin, että päivähoitoon pääsee suoraan silloin kun on töihinpaluu edessä. Onhan hoitopaikan saaminen lakisääteinen oikeus. No, nyt asiaan hiukan enemmän perehtyneenä tajusin, että tässä kaupungissa saa olla onnellinen jos lapsi pääsee kesken vuotta hoitoon, ja vieläpä siihen ensisijaiseen päiväkotiin. Samalla hallitus kuitenkin puskee naisia pitkiltä hoitovapailta aikaisemmin takaisin työelämään. Entä sitten jos vanhempi ei halua odottaa seuraavan syksyn alkuun, vaan haluaa päästä työelämään kesken vuotta, ja saada lapselleen hoitopaikka kodin läheltä? Ristiriitaista.

Päivähoidon aloittaminen on jännittävää jokaiselle osapuolelle - äidille, isälle ja lapselle. Hoitopaikkakin ja -tapa pitäisi valita ottaen huomioon vanhempien tilanteen ja lapsen luonteen sekä kehitysvaiheen - kunnallinen vai yksityinen päiväkoti, perhepäivähoito, yksityinen hoitaja, mies kotiin, vai lapsi isovanhemmille? Valitse näistä paras, ja samalla se plan B jos ensisijainen vaihtoehto ei onnistukaan.   

Ensisijaisesti haluaisimme laittaa Abun kansainväliseen, englanninkieliseen päiväkotiin, jossa hän voisi oppia paremmin kolmatta kotikieltään. Valitettavasti melkein kaikki yksityiset ottavat hoitoon vasta 3-vuotiaita. Heidän hoitohan on helpompaa - ei vaipanvaihtoja, syöttämistä, kantamista tai nukuttamista. 

Toinen vaihtoehto on tavallinen päiväkoti ja meille "kelpaa" hyvin myös kunnallinen lähipäiväkoti. Olen viime viikkojen aikana käynyt tutustumassa muutamiin lähipäiväkoteihin Töölössä ja täytyy sanoa, että erot ovat isot. Parhaimmat päiväkodit ovat niitä, joiden rakennus on varta vasten tehty päiväkodiksi. Näissä on siis osattu ottaa huomioon lasten tarpeet päivän aikana; päiväunet, leikkitilat, ruokailut, ulkoilut ja vaatteiden säilöntä. Sitten on niitä päiväkoteja, jotka on muutettu muusta käyttötarkoituksesta päiväkodiksi, varmaan alueen kasvaneen lapsiluvun myötä. Näissä huomaa, että tilat eivät ole optimaaliset lapsiryhmien hoitamiseen. Päiväkoteihin täytyy pahimmassa tapauksessa kiivetä toiseen tai kolmanteen kerrokseen, niissä ei ole omaa pihaa, ja lapset nukkuvat päiväunet patjoilla. Varmasti näissäkin on varhaiskasvatus toteutettu laadukkaasti (tai niin laadukkaasti kuin nykyisillä resursseilla on mahdollista), mutta tilat ja ympäristö ovat omasta mielestäni aika nuhjuiset.

Kolmantena vaihtoehtona on yrittää löytää hoitorinki lähialueelta, jossa Abu voisi leikkiä ja kehittyä parin muun lapsen kanssa tutussa ympäristössä, vuorotellen kotona ja toisten lasten kotona. Onneksi Facebookin kautta on nykyään helppo yrittää löytää mahdollisia hoitorinkejä, joten tämä jää meille varmaan vaihtoehdoksi jos päiväkotipaikkaa ei löydy lähistöltä.
  
Päiväkotihoito ja sen laatu nousee vähän väliä otsikoihin - välillä päiväkotien katsotaan vaarantavan lapsen kehityksen, välillä taas päiväkotien on todettu edistävän lasten sosiaalisia taitoja. Päiväkodissa lapsi joutuu (tai pääsee) ensimmäistä kertaa elämässään suureen lapsiryhmään ja joutuu erilleen huoltajastaan. Samalla kuitenkin leikki- ja kehitysmahdollisuuden kasvavat hurjasti, kun omien tuttujen lelujen lisäksi saa leikkiä päiväkotien tavaroilla, askarella ja oppia olemaan sosiaalinen muiden lasten joukossa. 

Abu on sen verran reipas ja sosiaalinen, etten usko hänelle tulevan suuria ongelmia päivähoidosta. Tottakai, itseäni jännittää ja pelottaa hoidon aloittaminen jo nyt... mutta joskus se kuitenkin on aloitettava. Ja minä itse voin paremmin jos pääsen takaisin mukaan aikuisten elämään ja tekemään muutakin kuin soseita. 

Millaisia kokemuksia teillä on päivähoidosta - päiväkodeista, perhepäivähoidosta, hoitoringeistä tai muista?  

2 kommenttia:

  1. Kiva, että kirjoitit tästä aiheesta, ajankohtainen asia myös meillä pian. Meillä pikkuneiti on 7kk ja itse olen menossa töihin tammikuun lopussa. Meillä tilanne on onneksi se, että suomea opiskeleva mieheni pitää opinnoistaan taukoa ja on kotona vauvan kanssa vielä kevään ja ensi kesän. Sitten syksyllä on edessä meno tarhaan. Olen lukenut paljon mielipiteitä, en niinkään tutkimuksia ja itse olen sitä mieltä, että tarha on ihan hyvä paikka pienelle. Itsekin tarhassa olen ollut ja itse asiassa toivottavasti saadaan meidän neiti samaan tarhaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että teilläkin on samantyyppisiä suunnitelmia. Noin pieniä on vielä aika vähän tarhassa, mutta uskon että Abu pärjää hyvin muiden lasten kanssa. Hienoa jos pikkuneiti pääsee äitinsä vanhaan tarhaan ! :-)

      Poista