lauantai 30. tammikuuta 2016

Talven kokemuksia

Lumi ehti jo sulaa ennen kuin sain kirjoitettua Abun ensimmäisestä pulkkaseikkailusta!
Intian matkan aikana Suomi oli ehtinyt hautautua paksun lumivaipan alle. Kaupunki hiljeni kun lumi pehmensi autojen äänet ja autojen nopeus aleni. Oli ihana palata raikkaaseen, kirpeään pakkaseen, jonka hiljaisuudessa kävellä lumi narskuen. 
 
Käytiin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa Abun kanssa pulkkamäessä. Isäni toi meille meidän vanhan pulkan (kyllä, vanhemmat tuppaavat säästämään kaiken..), jolla vietiin Abu läheiseen pikkupuistoon tutustumaan lumeen. Istutettiin poika pulkkaan ja vedeltiin häntä pitkin poikin lumista puistoa. Abu lähinnä tuijotteli hölmistyneenä lunta ja välillä tökki kinoksia tumpuillaan. Isi ja Abu laskivat muutaman kerran mäkeä yhdessä, mutta poika taisi olla vähän kauhuissaan hurjasta alamäestä... Isikin oli ensimmäistä kertaa elämässään pulkkamäessä! Hassua ajatella tällaista, kun itse muistan lapsuuteni talvet, jolloin riehuttiin pikkuveljeni kanssa lähipuistossa aina tuntikausia. Toisaalta mies vietti lapsuutensa tunnit pelaamalla krikettiä naapuruston lasten kanssa. 
 


  
Vaikka on ihanaa, ettei lasta (ja itseään) tarvitse pukea enää neljään vaatekerrokseen, kaipaan silti lumen tuomaa hiljaisuutta ja rauhaa. Nykyinen musta ja märkä maa ei tee talvesta selviytymisestä helppoa. Pakkanen ja lumi tekee kaikesta niin kaunista... vai mitä sanotte tästä viimeisestä kuvasta!
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti